Eilen oivalsin jotain yksinkertaista ja yhtäkkiä taivaallinen rauha laskeutui ylleni. Mies ajoi autoa ja itse istuin vieressä myrkyllisistä ajatuksista kihisten. Sitten päätin kerrankin muuttaa todellisuuttani vain ajattelemalla positiivisesti. Mitä hyötyä on murehtimisesta ja negatiivisuuden lisäämisestä? Ei yhtään mitään. Päätin asennoitua elämääni niin, että olen tullut tänne vain vierailulle ja tarkoituksena on kokea erilaisia asioita ja saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyvää. Miksen siis vain nauttisi matkasta ja pyrkisi löytämään kaikesta jotain myönteistä? Henkiolennotkin kehottavat meitä iloitsemaan mahdollisimman paljon. Sillä siunaaman hetkellä kaikki ongelmani tuntuivat mitättömän pieniltä ja tunsin yhtäkkiä päässeeni jonkinlaiseen leijuvan tyyneyden tilaan. Kun pysähdyimme, edesmenneen koirani valkoinen karva leijaili auton uumenista syliini. Koirani kuoli lähes vuosikymmen sitten ja auto hankittiin toissa vuonna. Autossa ei ollut mitään sellaista, missä olisi vielä voinut lymytä koirani karvoja eikä niitä ollut löytynyt asunnostakaan enää vuosiin. Minusta se oli selvä merkki. Miehenikin tuli hyvälle tuulelle, kääntyi puoleeni ja pahoitteli sitä, että oli ollut omissa ajatuksissaan viime päivät. Kun pääsimme kotiin, huomasin netissä talon, josta olin kuukausi sitten haaveillut, mutta jonka en ikinä uskonut tulevan myyntiin. Sillä samalla hetkellä, kun muutin asennoitumistani, hyviä asioita alkoi tapahtua.
Yesterday I had a sudden epiphany while driving in the car. I was full of negative thoughts but then I suddenly decided to try positive thinking for a change. I realized that I was just visiting on this planet and I was meant to have all these experiences so I might as well just enjoy it. What good does worrying do? Absolutely nothing. At the same moment all my problems became meaningless and I felt I was in a state of boundless bliss. As we stopped my dog's curly hair suddenly floated into my lap. The dog had died many years ago and there was nothing in the fairly new car that could've contained his hair. I felt it was a sign. And then my husband turned to me and apologized for being so distracted in the last few days. And when we came home I noticed that the house I had admired had come for sale. At the same moment I changed my attitude, good things started to happen.
5 comments:
Ihanaa <3 minullakin on vielä tekemistä "myrkkyliemien" kanssa, en taida niden juomisesta koskaa päästä eroon...? :/
Tuo vierailu-fiilis varmaan auttaa, otan aktiivikäyttöön! (ja sellainen on olokin ollut koko elämän, ei sen puoleen :D)
Tuntuu tosiaan, että oma negatiivisuus estää hyvien asioiden virtaamisen, heh, eikö kuulosta aika loogiselta?
Mukava päivää teille!
Minäkin totesin viisivuotta sitten tästä talosta "tuo ei varmaan koskaan tule myyntiin". Ja kuinkas kävikään :)
We are on the same page!
Peikollekin tuli hyvä miäli. :)
Joskus kyllä paskaa sataa niskaan niin paljon, että hyvä tuuli valuu viemäristä alas. Mutta jos aina muistaessaan pyrkii positiivisuuteen, niin elämä muuttuu keskimäärin helpommaksi.
Post a Comment