Friday, February 26, 2010

Enkeli ja henkiopas - Angel and spirit guide

Viime vuonna tein meedion opastuksella matkan henkioppaani ja suojelusenkelini luokse. Matka alkoi meditoimalla ja jonkin ajan kuluttua meedio kehotti meitä astumaan polulle. Polkuni johti kumpuilevaa niittyä pitkin vaalealle talolle, jossa oli kiehkuraiset räystäät ja ristikkoikkunat. Talo aaltoili ja keinui kuin se olisi ollut elävä ja ikkunoista kurkisteli mörköjä. En kuitenkaan pelännyt, vaan astelin ovelle ja painoin kiehkurapäistä kädensijaa.

Tulen avaraan halliin, jonka pääty on lasia ja peilimäiset, keraamiset seinät ja lattia kimaltelevat auringonvalossa. Keskeltä oikeanpuoleista seinää lähtee leveä portaikko yläkertaan kaartuen vasempaan ja oikeaan. Käännyn vasemmalle ja tulen käytävään, jonka varrella ovat leveät pariovet. Ovista pääsen avaraan saliin, jonka korkeista ikkunoista loistaa aurinko. Pieni tyttö pyörähtelee ja keimailee ympäri salia ihaillen itseään päätyseinien peilipinnasta. Ymmärrän, että tyttö olen minä itse nuorempana. Kun tyttö pyörii ohitseni, hänen kasvonsa vääristyvät ja muuttuvat hetkellisesti pelottaviksi. Sitten hän astuu parvekkeelle valoon.

Kuljen ovista seuraavaan huoneeseen, joka on hieman pienempi. Näen itseni leikki-ikäisenä pesuvadin vierellä lelujeni kanssa. Minulla on kukallisesta vihreästä kankaasta ommellut rypytetyt bikinit. Keimailen ja tanssahtelen ympäri huonetta ja astun sitten parvekkeelle valoon. Seuraavassa huoneessa olen äitini kohdussa. Meedio sanoo, että minua rakastetaan ja äitini on tehnyt parhaansa. Minulle tulee lämmin olo ja kyyneleet valuvat poskilleni. Leijun pois huoneesta ja laskeudun parvekkeen kautta puutarhaan, valossa kylpevälle kukkaniitylle. Tähän mennessä meedio on maininnut ainoastaan polun, talon, huoneet ja puutarhan sekä äitini kohdun. Kaikki muu on ilmestynyt mieleeni kuin uni, kuvittelematta. Meedio sanoo, että kuolleet sukulaiset ja ystävät tulevat tervehtimään meitä. Odotan hetken, mutta ketään ei kuulu. Sitten kukkaniityltä lähestyy tuttuja hahmoja: isoisäni siskoja ja kuollut ystäväni koiransa kanssa. Meedio sanoo, että rakkaasi johdattavat sinut syvemmälle ja polulle ilmestyykin oma koirani, joka kulkee edelläni kohti metsikköä. Hän vie minut muratin peittämälle kiviaidalle ja korkealle, kimaltavalle portille. Poimin polulta kultaisen avaimen, joka solahtaa kevyesti lukkoon ja portti avautuu. Kuolleet ovat jo jääneet taakse ja koirani kääntyy takaisin metsään.


Porttien takaa alkaa hohtava omenatarha: puut ovat hopeaa, omenat kultaa ja kaikki säkenöi ja häikäisee silmiäni. Meedio sanoo, että kuulet veden solinaa ja näenkin putouksen oikealla puolellani ja astun kapean puron yli. Sitten näen ihanan, lukuisista ohuista vesisuihkuista koostuvan suihkulähteen, joka kimaltelee valossa. Suihkujen yllä häilyy sateenkaari ja hetken kuluttua sateenkaaren takaa ilmestyy hohtava olento. Meedio kehottaa katsomaan olennon väriä ja minun enkelini hohde muuttuu vaaleankeltaiseksi. Enkeli tulee taakseni, kietoo korkeat keltaiset siivet ympärilleni ja sulkee minut valoon ja lämpöön. Kyyneleet valuvat jälleen poskilleni. Valo voimistuu ja sinkoutuu kaikkialle ympärillemme ja korkealle taivaalle. Meedio kehottaa kysymään enkelin nimeä ja lopulta nimi Diana ilmestyy mieleeni, useamman kerran. Haluan korostaa, että pidin koko ajan mieleni avoimena ja mielikuvituksesta vapaana. Meedio kehottaa esittämään enkelille pyynnön ja pyydän asiaa, joka tuntuu minulle itselleni kaikkein tärkeimmältä.

Suihkulähteen takaa ilmestyy toinenkin hahmo, joka on kietoutunut toogaan. Tooga kuulostaa huvittavalta, mutta olen varma, ettei se kumpua mielikuvituksestani. Hahmolla ei ole näkyvää sukupuolta eikä kasvoja, kuten ei enkelilläkään. Mutta hän ilmoittaa nimekseen Meredith - kuulen sen useampaan kertaan. Henkioppaani ottaa minua kädestä ja meedio kehottaa kysymään, miksi juuri hän on oppaani. Opas vastaa: "Koska minä olen vahva." Hän ojentaa käteeni harmaan, koristeellisen, sydämenmuotoisen metallirasian ja luulen, että se on tyttäreni kummilahja, jonka sisällä on hänen hiuksiaan. Henkiopas haluaa varmaankin sanoa, että minun pitää nyt keskittyä lapseeni, koska lapsi on tällä hetkellä tärkein. Lopuksi enkeli ja henkiopas ohjaavat minut ulos puutarhasta. Muurit ovat kadonneet, kaikki on yhtä - näen tähtitaivaan ja koko universumin kaareutuvan ylläni. Palaan takaisin huoneeseen ja kestää hetken ennen kuin pystyn avaamaan silmäni.

Meditoinnin aikana kolmatta silmääni eli silmien väliä alkoi särkeä ja päälaellani eli kruunuchakrassa pyörivä energia tuntui niin voimakkaalta, että minun piti pysäyttää se. Kun henkiopas tarttui käteeni, minun tuli kuuma. Henkioppaan energia oli kuitenkin selvästi heikompi kuin enkelin, mutta meedio totesi sen vasta meditoinnin loputtua. Muutenkin näyt ilmestyivät eteeni aina hiukan ennen meedion opastusta, joten ne eivät voineet olleet pelkkää mielikuvitusta.


Last year I met my angel and spirit guide in a psychic session. The journey started with meditation and we walked a path in our mind towards a house which represented our self. My house was white and curvy and had monsters in its windows. But I wasn't afraid and I stepped inside into a bright, shiny hall. I walked up the stairs, opened a double door and came into another hall with scenic windows. I saw myself as a little girl who was dancing around the hall but her face distorted and looked scary for a while. Then she stepped into the balcony and disappeared into the light. In the next room I saw myself as an even smaller girl playing with my toys and water bucket. The girl was dancing around in a flower bikini and finally she stepped into the sun. In the last room I was in my mother's womb and the psychic said that we are all loved and our mothers have done their best. I felt warm and thankful.

Then I floated through the balcony into the garden or a meadow of colourful flowers. My dead relatives and a friend with her dog came to greet me. They didn't say a word, just came closer. I saw my dead dog coming from the woods and he led me to a stone wall covered in ivy and to a tall shining gate. I picked up a golden key, opened the gate and saw my dog disappearing into the woods. I walked on into the most astonishing, shining apple orchard I've ever seen. The trees were silver and the apples were gold. I walked further and came to a beautiful, delicate, sparkling fountain with a rainbow above. The psychic told us to wait for someone and soon a bright creature came from behind the rainbow. Her colour was fair yellow and I heard the name Diana several times. The angel wrapped her wings around me and I became hot and tears ran from my eyes. I could feel and see her enormous energy. The psychic told us to ask for something important from the angel because she was there to protect us.

Someone else also approached from behind the fountain. She wore a toga (yes, she did) and I heard the name Meredith several times. She handed me a heart-shaped metal box and I realized it was my daughter's christening gift where I kept her baby hair and I think the guide wanted to tell me that I should concentrate on my child now because there's nothing more important in my life. Then they both guided me away from the garden and the wall had disappeared and I could see the starry skies and the whole universe around me.

During meditation my third eye (between my eyes) started to hurt and the energy vortex above my head (in the crown chakra) became so painful that I had to slow it down. When the spirit guide took my hand I felt very warm. I sensed however that the angel's energy was incredibly strong compared to the spirit guide and the psychic mentioned it to us when the journey was over. I also saw or sensed most of the things before the psychic gave us any directions. So all in all, it was quite amazing and convincing.

8 comments:

Elegia said...

Aika huikaiseva kokemus varmasti. Itse olen ollut aika skeptinen tällaisia "henkimaailman" asioita kohtaan, mutta olen alkanut ajatella eri tavalla sen jälkeen, kun soitin itse ennustajalle (ei mikään 0700-ennustaja) ja kävin palm readerilla täällä. Molemmat olivat todella mielenkiintoisia kokemuksia.

Missähän tällaisen sinun kuvaamasi matkan voisi tehdä?

isopeikko said...

Taisi olla varsin vahva kokemus.

Helena said...

Elegia: Tämän matkan järjesti meedio Harriet Piekkola Helsingissä ja varmasti Lontoostakin löytyy vastaavanlaisia tilaisuuksia. Kysy tuolta:
Spiritual society

Yaelian said...

Kiehtova matka tosiaankin! Olen Elegian tavoin skeptikko,mutten täysin kuitenkaan,sillä itsekin olen kokenut sellaisia asioita,mitkä pistävät miettimään .

Aksu said...

Minäkään en osaa juuri mitään tähän asiaan sanoa, mutta todella mielenkiintoista luettavaa. Olisi kiva päästä joskus kokeilemaan jotakin vastaavaa meedion opastuksella. Kerran ihan huvikseni kuuntelin netistä "löydä henkioppaasi" meditaatioharjoituksen, mutta ei tainnut oikein toimia kohdallani toivotulla tavalla, mielikuvitusta kyllä riitti :D

Helena said...

En usko, että tuo onnistuu ensimmäisellä kerralla ilman kokenutta meediota.

Ricardo said...

This meditation you did sounds very powerful.


I have amazing dreams that leave me astonished and exhausted when I wake up but I also feel that they try to teach me something.

Helena said...

Sometimes they do, sometimes they don't. My dreams are really weird too. Like Indiana Jones adventures in another dimension.