Monday, February 27, 2012

Tarkkanäköisyys - Perceptiveness

Minulla on pienestä pitäen ollut lahja tai taakka nähdä suoraan ihmisten läpi. Tarkoitan tällä herkkyyttä tunnistaa ihmisen todellinen luonne teennäisen kuoren alla. Lorna Byrne puhui samasta asiasta ja olen vuosien myötä huomannut, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä herkkiä. Olen usein ihmetellyt, miten toiset voivat langeta jonkun luonnehäiriöisen, mutta sosiaalisesti taitavan, ihmisen ansaan. Miten ihmiset eivät näe tällaisen henkilön läpi ja miksi he vapaaehtoisesti sietävät öykkärimäistä käytöstä suvun, ystäväpiirin tai työpaikan keskipisteeltä? Useamman kerran on käynyt niin, että olen yrittänyt varoittaa muita hankalasta ihmisestä ja joutunut tämän kanssa avoimeen riitaan muiden pitäessä minua yliherkkänä - kunnes jonkin ajan kuluttua muutkin ovat huomanneet luonnehäiriön olemassaolon. En ole myöskään koskaan suostunut sietämään luonnehäiriöisen oikukasta käytöstä, ylimielisyyttä ja loukkauksia, vaan olen toisinaan katkaissut välit kokonaan.

Samoin teennäisyys, hienostelu, selän takana juoruaminen ja ivallisuus ovat minusta vastenmielisiä luonteenpiirteitä, mutta silti ne tuntuvat olevan suuressa suosiossa joidenkin ihmisten keskuudessa. Sen sijaan olen pitänyt ihmisistä, jotka ovat ensi tapaamisella huutaneet ja raivonneet tai vaikuttaneet omituisilta ja sulkeutuneilta, koska nämä ihmiset ovat olleet avoimia ja rehellisiä. Eräskin lääkäri haukkui sekä minut että kollegansa ensitapaamisella, mutta minä vain hymyilin, koska näin, että hän oli pohjimmiltaan hyväsydäminen. Narsistit tulkitsevat herkkyyteni ja avoimuuteni yleensä heikkoudeksi, koska eivät ymmärrä, että vain sisäisesti vahva ihminen uskaltaa olla avoimesti oma itsensä. Olen eräänkin narsistin pudottanut korkealta jalustalta ja sitä romahdusta oli tuskallista katsella, mutta en vain jaksanut enää olla sylkykuppina. Narsisti yleensä syyttää vahvempaa ihmistä itsekkääksi, koska ei kestä sitä, että joku olisi hänen kanssaan tasaveroinen tai vahvempi.


I've always had the sensitivity to see through people, see their true nature. Sometimes it's hard when you have to tolerate pretence and narcissism and I often wonder why other people don't see things as clearly as I. Many times I've recognized a narcissist from afar while for others it has taken a while. I've also never tolerated mean or deceptive behaviour and this has led to many problems. On the other hand, I recognize the honest and kind people too even though they might seem aggressive, weird or withdrawn at first. Lorna Byrne talked about this in her book and also other people have told me that they've suffered from their sensitivity. It can be exhausting to deal with the "winners" of this world. But in the end the honest and quiet ones prevail. We don't have any fans or anyone to manipulate when we leave this world. We just have our conscience. And if you are empty inside, you might be a bit lost.

8 comments:

Ava said...

heimoi. Löysin just siun blogin kun seurailin toisten blogien sivupalkkeja, ja heti osui postaus johon samaistua. Mie olen kans joskus jostakin oppinut taidon nähdä ihmisten käytöksen ja olemisen läpi siihen oikeaan olemiseen, ja hyödyllistähän se on ollut. Parhaita puolia miussa, ja varmasti siussakin khyl :) Hyvä me herkät ihmiset. Kuitenkin, tahdoin vain sanoa et löysin tieni tänne ja lukemaan jäin.

Helena said...

Tervetuloo, Ava! Herkkyys on toisaalta myös rasite. Monet masentuu ja sairastuu, kun ei kestä maailman kovuutta. Mutta täytyy vaan oppia pitämään pintansa, ei saa olla ns. tyhmänkiltti. Elämä opettaa. Onneksi on niitä muitakin luonnonlapsia ympärillä. :-)

Anonymous said...

Mä oon kans tosi herkkä ja intuitiivinen ja kuinka toisaalta pidän näistä ominaisuuksista, on se myös todella raskasta välillä.. Tuntuu, että olen herkästi liikaakin tarkkailemassa muita ihmisiä ihmissuhteissani ja unohdan vähän kuin kokonaan itseni ja omat tunteeni. Tuntuu, että ihmiset ymmärtävät minut väärin (äitinikin luulee että olen "autistinen") ja olen rakentanut itselleni suojamuurin välttääkseni sitä, että minua loukattaisiin tai satutettaisiin enempää.Olen vielä nuori ja tarvitsisin apua, miten pärjään ja opin pitämään puoliani, ettei minua kohdella kuin "ovimattoa"?

Yaelian said...

Minullakin on tuo sama taito ,,joka joskus on ollut ihan hyödyllinenkin,kuten kerran Venezuelassa ,kun tapasimme minun mielestäni selvän huijarin,ja eksäni,äärimmäisen kokenut ja ympäri maailmaa matkustanut mies ei sitä huomannut eikä uskonut,mutta sain hänen päänsä kääntymään.Ja olin oikeassa... Elämä tosiaankin opettaa,en ole enään sinisilmäinen kuten ihan nuorena.

Dion said...

I would like to know my true nature.

Helena said...

Anonyymi: Mun mielestä on tärkeintä kehittää omia lahjoja, jotta elämässä on jotain, mistä iloita, ja yrittää löytää samanhenkisiä ystäviä (iällä ei ole merkitystä). Ei minuakaan lapsena kukaan ymmärtänyt ja vielä nytkin tuntuu, että monet ihmiset ymmärtävät mut väärin, jos olen avoimesti oma itseni. Sekin on tärkeää, että oppii olemaan välittämättä muiden ihmisten loukkauksista (se on niiden häpeä) ja että oppii vetämään rajat ja sanomaan ei, jos yritetään käyttää ovimattona. Ajattele vaikka niin, että olet henkisesti näitä "kovakalloisia" ihmisiä kehittyneempi. Sä olet vähän niin kuin apinoiden planeetalla. ;-D

Yaelian: Juu, mäkin olen ollut sinisilmäinen, yrittänyt uskoa ihmisistä vain hyvää ja oli aika rankkaa nuorena tajuta, että monet ihmiset oikeasti on ilkeitä ja pahantahtoisia tai sitten vaan kertakaikkisen tyhmiä, että uskovat esim. piiskan olevan lapselle hyväksi. Hohhoijaa. En mäkään ole täydellinen, mutta silti...

Dion: You're asking me?? I'm not a psychic (well, a bit but not enough) but you seem like a really cool guy. :-) But if you're a psycho I'd have to meet you to know or read your blog a bit more. ;-D

Dion said...

I think you're pretty cool too, Helena.

Anonymous said...

Hei, blogisi on ilmeisesti lopetettu mutta voisitkohan saada sinuun yhteyttä?