Thursday, February 23, 2012

Narsismi ja henkisyys - Narcissism and spirituality

Lukaisin toisenkin narsismikirjan, teologi Raimo Mäkelän Naamiona terve mieli. Kirja sisältää laajan, yksityiskohtaisen kuvauksen narsistin luonteenpiirteistä ja eittämättä lähdeaineisto on laaja, mutta Raamatun viittauksia tuskin olisi tarvittu, vaikka tavallaan onkin mielenkiintoista, että Raamatussakin varoitetaan narsisteista. Tällaisia kirjoja lukiessa tervekin ihminen alkaa löytää itsestään luonnehäiriöisen piirteitä, mutta todellinen narsisti ei tunnista itseään eikä myönnä kärsivänsä luonnehäiriöstä. Näin ollen narsismiin ei ole mitään parannuskeinoa, ellei ihminen itse havahdu. Narsistinen luonnehäiriö yleistyy koko ajan, mihin voivat olla syynä rikkinäiset perheet ja lapsuusajan hoivan ja välittämisen puute. Kaiken lisäksi yhteiskunta kannustaa itsekkääseen kilpailuun. Kirjassa puhutaan paljon hengellisten yhteisöjen narsisteista - karismaattisista johtajista, jotka keräävät kilttejä ja heikkoja lammaslaumakseen. Monet gurut kuuluvat tähän samaan kastiin, mutta poikkeuksiakin on, kuten Dalai Laman kaltaiset henkiset opettajat.


I read another book about narcissism which concentrates on spiritual leaders and their power over weaker, kinder individuals. Also Greek legends and the Bibble describe narcissism so it has been known for a long time and is constantly increasing because society supports this kind of selfish behaviour. Broken families, lack of love and care, competition and individualism all encourage narcissists to behave in an unhealthy way. Even a healthy person has narcissistic features but a real narcissist never admits his or her problem so therapy is useless.

7 comments:

Rita said...

Tuo oli ihka ensimmäinen luonnehäiriökirja jonka luin, yli 10 vuotta sitten, jolloin sen ostin. Muutama vuosi sitten luin sen uudelleen. Seurakunnat ovat yksi otollinen paikka noille susille lampaitten vaatteissa,
ikävä kyllä.

Jos Kimmo ei ole tuota lukenut kannattaa hankkia:)

Helena said...

Itse olen uskovaisesta perheestä ja olen nähnyt sitä ulkokultaisuutta, vaikka suurin osa ihmisistä olikin ihan mukavia. Minua kaikki tuollaiset yhteisöt, sekä hengelliset että henkiset, alkavat ennen pitkää ahdistaa, koska niissä ei voi vapaasti olla oma itsensä. Yleensä johtajat valitettavasti ovat narsistisia.

Yaelian said...

Minulla oli kerran kunnon narsisti työkaverina ja aiheutti ahdistusta,Vasta myöhemmin tajusin,että kyse oli henkilöstä ,joka oli narsisti.

Helena said...

Sama täällä. Onneksi vaihtoi työpaikkaa ennen kuin minä jouduin vaihtamaan.

Rita said...

Yaelian: Sama täällä, parikin kertaa, ja se olin minä joka lähdin. Ah sitä helpotusta ! Monta vuotta myöhemmin ymmärsin että henkilöt olivat narsisteja.

Helena: Sinulle kävi hyvin, ja nyt kun ajattelen, niin on minulle noinkin käynyt yhdessä työpaikassa. Hankala rehtori pistettiin sieltä pellolle.

Minua on yleensä kovasti helpottanut se että olin eri oppilaitoksissa enkä missään niistä joka viikonpäivä. Kun vaikeudet ja ahdistus alkoivat, jouduin sen kohtaamaan vain kerran viikossa.

(Hirveän hankala tuo Bloggerin word verification, mutta kokeillaan taas päästäänkö kerralla läpi.)

Helena said...

Ai täälläkin on sellainen? Otan pois, jos osaan. Eihän niistä kirjaimista saa hullukaan selvää. ;-)

Mä olen aina pyrkinyt uskomaan ihmisistä hyvää, mutta kun riittävän monta kertaa on tullut kylmää kohtelua, niin olen oppinut varovaiseksi. Minulla työpaikan kiusaaja ei ollut pomo vaan kollega, joka onnistui kääntämään muutamat muutkin minua vastaan, kun en taipunut hänen tahtoonsa. Onneksi pomo tajusi tilanteen.

Helena said...

PS. Lisään vielä, että mulla ei ole mitään Raamattua tai uskovaisia vastaan, mutta tämä kirja oli hyvin uskonnollissävytteinen ja siksi tuntui hieman vieraalta. Mulle henkisyys on läheisempää kuin hengellisyys, vaikka suhtaudun siihenkin kriittisesti.