Matka edelliseen elämään - Trip to past life

Tein matkan koulutetun hypnoterapeutin avulla. Epäilin aluksi, menisinkö hypnoosiin, mutta yhtäkkiä hengitykseni tiheni ja muuttui raskaaksi ja tunsin, miten rentoutuminen levisi koko ruumiiseen.  Ensin kävin sieluni lempipaikassa ja tulin pengerniitylle, jonka laidalla avautui meri, aurinko paistoi ja tanssin ympäriinsä valkoisessa mekossa. Kädelleni laskeutui valkoinen perhonen, jolla oli hohtava aura, kristalliset tuntosarvet ja siivistä irtosi kimaltavia hileitä.

Sitten oli aika matkustaa ajassa taaksepäin kaikkein onnellisimpaan elämääni. Tunsin miten hengitykseni syveni entisestään. Sormet olivat tunnottomat ja rintakehässä tuntui painostavalta. Näen ensin pitkät hoikat jalat (kun katson itseäni), vaaleankuultavan ihon, ison hiuksettoman päälaen, kapean leuan (tyypillinen alien-muoto), vaaleat alien-silmät (eli isot, yläviistot), pitkät hoikat sormet ja varpaat (alle viisi sormea) ja ylläni ei ole vaatteita. Olen hyväntahtoinen, onnellinen olento. Seison laakealla, aurinkoisella niityllä, maapallon alkuvaiheessa, jolloin ei vielä ollut ihmisiä. Olen tullut tutkimaan ja auttamaan, kuulun pioneerien joukkoon.

Niityllä on muitakin samanlaisia olentoja ja litteänpyöreitä aluksia, jotka seisovat kolmella jalalla. Terapeutti kysyy, kuka on rakkain olentoni, mutta sellaista ei ole, sillä kaikki ovat samanarvoisia, yhtä rakkaita - kaikki ovat ikään kuin yhtä. Terapeutti kysyy ravinnosta ja vastaan, ettei sitä ole, koska en syö kiinteää ruokaa, mutta juon pienellä pyöreällä suulla nestettä suipponokkaisesta astiasta. Kotini ja nukkumapaikkani on munanmuotoinen kenno, johon käperryn nukkumaan sikiöasentoon silkkilakanoiden väliin. Terapeutti kysyy, mikä on elämäni onnellisin hetki, johon vastaan, että seisomme kaikki ringissä käsi kädessä, keskellä on valopylväs, josta hohtaa sokaisevan kirkasta valoa ja minut valtaa kollektiivinen onnentunne. Kun kysytään kommunikoinnista, vastaan, että olennot kommunikoivat osin telepaattisesti, osin kirinällä.

Oliko tämä oikea muisto vai mielikuvitusta? En miettinyt hetkeäkään, kun vastasin kysymyksiin, vaan sanoin, mitä näin ja mitä ensimmäisenä tuli mieleeni. Toisaalta olin juuri lukenut siriuslaisista vierailijoista, jotka olivat hyvin samantapaisia ulkomuodoltaan, mutta yksityiskohdat ilmestyivät "tyhjästä". Hassua, että hypnoosin jälkeen menin Hesburgeriin, join siellä pillillä pirtelöä, joka muistutti olentojen juomaa, ja pöytääni istui afrikkalainen mies, joka muistutti ulkomuodoltaan olentoja: pitkä, hoikka, samanmuotoiset suuret silmät ja värikkään neulemyssyn alle kätketyt rastat saivat pään näyttämään alienin päältä. Mies oli kotoisin aurinkoisilta niityiltä ja minulle tuli jutellessamme outo yhteenkuuluvuuden tunne.

Illalla nukkumaan mennessä näin olennon ison käden ja kolmen sormen laskeutuvan poskelleni. Olento katsoi minua suurilla silmillään ja halasi lempeästi niin kuin lasta. Samalla hengitykseni tiheni, rintakehää painoi ja käsistä meni tunto - jonkinlainen jälkihypnoosi? Gurdjeffin (kuuluisan esoteerikon) oppilailla oli samoja oireita, kun he kommunikoivat telepaattisesti.

Mielenkiintoinen kokemus, mutta kaikki saattoi olla vain nopean ja kekseliään mielikuvituksen tuotosta. Vai oliko... ;-)

I made the trip with the help of an experienced hypnotherapist. I was a bit doubtful at first but suddenly my breathing got heavy and quick and I felt my whole body relax. First I went to the favourite place of my soul - a sunny field beside an ocean and I was dancing around in a white dress. A white butterfly landed on my hand. It had a shining aura, crystal antennae, and glittering flakes dropped from its wings.

Then it was time to travel further to my happiest life on Earth. My breath and relaxation got deeper, my fingers were numb and I felt pressure on my chest. First I saw long, slender legs (when I looked at myself), fair lucid skin, big hairless top of the head, a narrow chin (typical alien form), fair alien eyes (big, curved), long slender fingers and toes (less than five fingers) and no clothes at all. I was a benign, happy creature. I stood in an open field, sun was shining, it was the beginning of the Earth when no humans had yet emerged. I had come here to study and help, I belonged to a group of pioneers.

There were other creatures like me in the field and flat, round spacecrafts on three legs. The therapist asked who was my dearest creature but there was none as we were all equal, all equally loved and I felt we were one. Therapist asked about food but there was no food, just liquid which we drank from a pointy jug with our small round mouth. My home and sleeping place was an egg-shaped capsule where I curled up between silk sheets. Therapist wanted to know the happiest moment of that life and I told him that we all stood in a circle holding hands, there was a pillar of light in the middle shining dazzling light and I was overwhelmed by the feeling of collective happiness. When he asked about communication, I said that we communicate telepathically but partly with a buzzing sound (bit like cicadas).

So was this a memory or just imagination? I didn't think for a second when I answered, just told what I saw and what first came to my mind. On the other hand I had just read about visitors from Sirius which looked a bit same but all the details came "out of nowhere". Funny thing that after the hypnosis I went to a burger restaurant and drank milkshake with a straw and it felt a bit like the drink in the hypnosis. And an African man sat on my table and resembled the creatures: long and slender, large curved eyes and rastas stuffed under a colourful Jamaican hat made the head look like an alien head. He came from sunny savannas and when we talked I had a strange sense of belonging.

At night when I went to sleep I saw the big three-fingered hand of an alien touch my cheek. The creature looked at me with its big eyes and caressed me fondly like a child. My breath got deeper, I felt pressure on my chest and my hands were numb - some sort of a post hypnosis? Gurdjeff's students (famous esotericist) had same kind of symptoms when they communicated telepathically.

Interesting experience but was it more than just a fabrication of a quick and inventive mind? Who knows... ;-)