Ajatuksesi luovat todellisuutta - Your thoughts create your reality

 

Olen viime aikoina nähnyt niin usein lukuja 616 ja 166, että oli aivan pakko tarkistaa myös luvun 166 merkitys. Luku 616:han on pahaenteinen paholaisen luku, mutta todellisuudessa se tarkoittaa manifestointia eli sitä, että ajatuksesi luovat todellisuutta. Luku 166 tarkoittaa samaa ja näitä lukuja on lyöty vasten kasvojani nyt niin monta kertaa jo vuoden ajan toistuvasti, että pakko se on uskoa.

I've seen numbers 616 and 166 so many times during last year and especially in the last few weeks that I just had to check what they mean. They both symbolize manifestation which means that you create your own reality with your thoughts:

Angel Number 166 is a message of love, home, family and beauty.

Angel Number 166 is a reminder from your angels to maintain positive expectations and speak, think and act only in the most positive and practical of ways. Look upon all aspect of your life with optimism and hold high expectations, and you will find that all issues will be resolved and solutions found. Your attitude determines your life and you create your own reality, so choose your thoughts, words and actions wisely.

Angel Number 166 is a message from your angels to keep your thoughts 'heavenward' and positive, and to let go of material matters or concerns. The focus is on emotions, family issues, the home environment and you as a person.  New energies will be entering your life which will lead to renewed enthusiasm. The angels are sending you positive energy and balance so that you are able to stay focused on your path.

Angel Number 166 is a message to let go and release any material concerns or worries and focus on your true desires, passions and life purpose. With a positive mind-set, expect abundance to enter your material world, which will permeate through the other realms of your life.

Angel Number 166 encourages diplomacy, negotiation, compassion and co-operation. To heal a negative situation, view the other side of the situation with open eyes and an open heart.

Huikeita henkisiä kokemuksia - Amazing spiritual experiences

Kehotan jokaista henkisestä kehityksestä kiinnostunutta pitämään tärkeistä kokemuksistaan ja havainnoistaan päiväkirjaa. Omat kokemukseni ovat sikin sokin täällä blogitekstien lomassa, joten päätin listata tähän tärkeimmät kokemukseni. Nämä ovat asioita, joiden takia alunperin kiinnostuin henkisyydestä - halusin selvittää, mitä näiden kokemusten takana oikein piilee. En voinut vain sivuuttaa niitä olankohautuksella, koska ne olivat niin selkeitä ja hätkähdyttäviä. Ne ovat asioita, joita tämänhetkinen tiede ei pysty selittämään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ymmärrämme paremmin myös "yliluonnollisia" ilmiöitä.

Listaan asiat tähän mahdollisimman lyhyesti, joten kysy lisää, jos joku asia kiinnostaa ja haluat siitä tarkennusta. Nämä ovat siis asioita, joita olen elämäni varrella itse kokenut ja olen valinnut tähän vain tärkeimmät.

1. Kommunikointi: Kun olin teini-ikäinen, serkkujeni kaverit houkuttelivat meidät kokeilemaan spiritismiä. Istuimme kylpyhuoneen lattialla ringissä ja peilit oli peitetty. Lasi alkoi toden totta liikkua kirjainten päällä ja kyselin kiinnostuneena asioita, joita kukaan muu ei olisi voinut tietää. Aloin saada vastauksia todella helposti ja nopeasti, ja minusta ilmiö oli mielenkiintoinen, mutta muut pelästyivät ja lopettivat leikin heti alkuunsa. Minusta oli hämmästyttävää, että vastaukset olivat oikeita, vaikka vain minä olisin voinut tietää ne.

2. Henkiolento: Samana kesänä kokeilin spiritismiä parhaan ystäväni kanssa. Istuimme olohuoneen nurkassa kuumana kesäpäivänä, aurinko lämmitti isoista ikkunoista. Lasi liikkui taas todella kevyesti ja vastauksia alkoi tulla nopeasti. Tiedän, että me molemmat kosketimme vain kevyesti lasia eikä kumpikaan liikuttanut sitä. Yhtäkkiä auringon kuumentama huone muuttui jääkylmäksi - lämpötila laski hetkessä ja me molemmat aistimme jonkun läsnäolon huoneessa. Säntäsimme kauhuissamme ulos talosta emmekä ikinä enää koskeneet ouija-lautaan.

Väitetään, että huoneen lämpötila laskee, jos henki on materialisoitumassa, koska se käyttää lämpöenergiaa hahmon muodostamiseen. Ajattelin, että ehkä ystäväni edesmennyt äiti yritti ottaa yhteyttä, koska hänen kuvansa oli olohuoneen lipaston päällä. Myöhemmin ystäväni kertoi, että hänen makuuhuoneessaan oli yöllä alkanut näkyä tummia hahmoja, joita hän pelkäsi, ja niinpä hän täytti kotinsa enkelipatsailla.

En suosittele spiritismiä kenellekään!!! Emme osanneet suojata itseämme ja mielestäni ouija-laudalla leikkiminen on vaarallista.

3. Enkelikuvat: Opiskeluaikana minulla oli rakas koira, joka sitten 10-vuotiaana menehtyi nopeasti leviävään syöpään. Olin äärettömän surullinen ja huolissani koirastani sen viimeisinä päivinä, ja toivoin saavani jonkin merkin siitä, että rakas "lapseni" pääsisi koirien taivaaseen, jossa siitä pidettäisiin huolta. Yhtenä iltana minulle tuli tunne, että huoneessa oli joku läsnä ja otin spontaanisti kamerani esille ja aloin kuvata patjalla makaavaa sairasta koiraani. Yhdessä kuvassa koirani yläpuolella leijuu pieni, paksuturkkinen koirahahmo, jonka pystykorvat, nappisilmät ja kuononpää erottuvat selvästi ja se katsoo pää kallellaan ystävällisenä kameraan. Minulle tuli hyvin levollinen olo ja tiesin, että koiraani oltiin vastassa. Olen näyttänyt kuvaa muillekin ja kaikki ovat olleet sitä mieltä, että kuvassa oleva hahmo ei voi olla mikään tahra tai heijastus linssissä, koska koiran hahmo on niin selkeä.

Koiraenkeli

Viime vuonna olin kummituskierroksella Mustion linnassa ja yhden valokuvani peilissä näkyy mieshahmo, jota ei ollut yleisön joukossa. Peilistä heijastui oma poikani aivan tarkasti, mutta valokuvassa peilissä näkyy epäselvä mieshahmo. Huoneessa ei myöskään ollut tuollaista patsasta, joten mies on mysteeri - mutta onhan Mustion linnassa tehty useita kummitushavaintoja:

  

Alkuperäinen kuva ja suurennos. - The original and a close-up.

4. Aivokasvain ja ennakkoaavistukset: Noin 30-vuotiaana sain yllättäen aivokasvaimen, joka aiheutti outoja oireita kokonaisen vuoden ajan ennen kuin lääkärit lopulta suostuivat lähettämään minut magneettikuvaukseen ja pääsin saman tien leikkaukseen, jossa taitava lääkäri poisti hyvälaatuisen kasvaimen kokonaan eikä siitä jäänyt mitään oireita tai vaurioita. Fyysisenä oireena oli ajoittain tuleva pyörryttävä tunne, joka tuntui siltä kuin menettäisin tajuntani. Lisäksi minulla todettiin EEG:ssä epilepsia, vaikka en tajuttomuuskohtauksia saanutkaan. Henkiset oireet olivat sitäkin oudommat: Näin ennalta asioita, jotka tapahtuivat muutama minuutti sen jälkeen, kun olin "saanut" tiedon asiasta.

Mainitsen pari esimerkkiä: Minun oli tarkoitus lähteä ystäväni kanssa kävelylle, mutta yhtäkkiä päähäni tuli ajatus, että hetken kuluttua ystäväni soittaa, ettei pääsekään kävelylle, koska hänen entinen poikaystävänsä on yllättäen tulossa kylään. En olisi mitenkään voinut aavistaa tätä, koska en edes tiennyt tästä entisestä poikaystävästä eikä tämä ollut aiemmin käynyt kylässä. No, kului muutama minuutti, puhelin soi ja ystäväni pahoitteli, ettei pääsekään kävelylle, koska hänen entinen poikaystävänsä on yllättäen tulossa käymään...

Toisella kertaa ulkoilutin koiraani kadulla, kun mieleeni tuli ajatus, että hetken kuluttua seuraavasta kadunkulmasta kävelee vastaan vanha ystäväni, jota en ollut nähnyt vuosikausiin. Ajatuksena tämä oli aivan absurdi, koska en todellakaan ollut nähnyt ystävääni moneen vuoteen, olin jo unohtanut hänen olemassaolonsa ja kaiken lisäksi hän ei edes asunut samassa kaupungissa vaan aivan toisella paikkakunnalla monen sadan kilometrin päässä. No, muutaman minuutin kuluttua seuraavasta risteyksestä tupsahtaa eteeni tämä vanha ystäväni ja olin ällikällä lyöty.

En siis ennustanut mitään lento-onnettomuutta tai Estonian uppoamista, mutta minusta nämä ennakko-aavistukset olivat mieltä järisyttäviä, koska miten ihmeessä saatoin tietää tarkalleen, mitä tapahtuisi muutaman minuutin kuluttua??? Tutkittuani asiaa sain selville, että epilepsiaa sairastavilla on usein ennakkoaavistuksia, mutta lääkärit eivät ota niitä todesta, vaikka potilaille nämä kokemukset ovat erittäin todellisia.

Näiden lisäksi muistan yhden hetken ennen leikkausta, kun olin ulkoiluttamassa koiraani niityllä, ja yhtäkkiä katsellessani auringossa huojuvia heiniä koin sulautuvani maailmaan, maaperään ja heinänkorsiin. Koin ihmeellisen, rauhoittavan ykseyden tunteen, olin yhtä heinänkorsien ja koko elollisen luonnon kanssa, enkä pelännyt enää kuolemaa. Se oli aivan taivaallinen ykseyden kokemus.

5. Selvänäkijä Suntta - kuollut ihastus: Aivoleikkauksen jälkeen minulla oli vielä jonkin aikaa jälkioireita, näin esimerkiksi kaiken kahtena, joten minun oli tilattava taksi, jotta pääsin pois sairaalasta kontrollikäynniltä. Taksikuski oli todella hurmaava vanhanajan herrasmies, joka kertoi minulle avoimesti mielenkiintoisen elämäntarinansa kuultuaan minun tarinani aivoleikkauksesta. Hän oli ollut rakennusyhtiön toimitusjohtaja, ajautunut alkoholin täyteisten juhlien ja bisnestapaamisten myötä alkoholin väärinkäyttäjäksi, istunut yksin masentuneena merenrantahuvilassaan ja oli lopulta menettänyt kaiken. Silloin hän oli muistanut selvänäkijä Suntan sanat 60-luvulta: "Lopeta se dokaaminen!" Hän oli vienyt silloisen tyttöystävänsä, joka kärsi oudoista oireista, Helsingin tunnetuimmalle selvänäkijälle, verhoilija John Sundtrömin luokse, ja Suntta oli samalla nähnyt jotain nuoresta miehestäkin: "Mä näen vain isoja kerrostaloja kaikkialla sun ympärillä. Mutta lopeta se dokaaminen!" Nuori mies oli ollut ymmällään, mutta vuosia myöhemmin hän oli rakennusyhtiön toimitusjohtaja ja alkoholisti... Hän lopetti dokaamisen ja perusti taksiyhtiön ja osui sitten hakemaan minua sairaalasta. ❤

Mikä tästä tekee omituisen sattuman, on se, että taksikuskin tyttöystävällä oli 60-luvulla ollut samoja oireita kuin minulla, ajoittaista pyörryttävää tunnetta, eivätkä lääkärit olleet tienneet, mistä se johtui. Suntta oli asettanut naisen eteensä, "katsonut" tätä ja kertonut, että "sulla on keskellä päätä semmoinen kasvain, joka välillä turpoaa ja se aiheuttaa pyörryttävän olon". Taksikuski kertoi, että kun Suntta oli katsonut naista, hän oli katsonut ikään kuin tämän läpi ja hänen silmänsä olivat muuttuneet valopalloiksi. Minulle tämä oli suunnattoman lohdullinen tieto, koska lääkärit eivät edelleenkään uskoneet oireitani, vaikka kasvain oli jo leikattu, koska heidän mukaansa se ei voinut aiheuttaa pyörryttävää tunnetta, koska se oli niin pieni. Mutta luin netistä muiden potilaiden oireita ja siellä epäiltiin, että kasvain imee välillä nestettä ja turpoaa ja painaa silloin ympäröiviä kudoksia. Taksikuskin kertomus vahvisti epäilyni ja sain varmuuden siitä, etten ollut kuvitellut kaikkea niin kuin lääkärit väittivät.

Mystinen taksikuski jätti minulle käyntikorttinsa ja pyysi ottamaan yhteyttä, kun olin parantunut, mutta kadotin käyntikortin enkä löytänyt edes taksifirmaa enää mistään, kun lopulta aloin etsiä. Tästä on aikaa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hän ei varmaan ole enää edes elossa, oli silloin arviolta hieman yli 50-vuotias. Mutta en tule koskaan unohtamaan häntä ja tätä viestiä, joka lohdutti minua suunnattomasti. ❤ Lähetän suuret rakkaudelliset kiitokset sekä lääkärille, joka leikkasi aivokasvaimeni että tälle taksikuskille, joka antoi minulle mielenrauhan. ❤

Vuosia myöhemmin kävin tutustumassa Suomen spiritualistisen seuran toimintaan ja salin perällä oli Suntan mustavalkoinen muotokuva, koska Suntta oli ilmeisesti kuulunut seuraan. Istuin tyhjässä salissa meedion kanssa, joka piti minulle yksityisistunnon eli kuuntelin vaiti, mitä hän "näki" minusta ja mitä kerrottavaa hänellä olisi minulle. Hänellä ei ollut juurikaan mitään ihmeellistä kerrottavaa, mutta yksi asia yllätti minut täysin. En ollut maininnut meediolle Suntasta yhtään mitään, mutta nainen sanoi yhtäkkiä, että Suntta on ollut minuun yhteydessä ja hänestä tuntuu, että Suntta on vähän ihastunut minuun. Naurahdin hämmästyneenä, mutta myönsin, että minulla oli ollut sama outo tunne. Suntta oli ollut ajatuksissani todella paljon, vaikka en ollut koskaan edes nähnyt koko miestä. Meedio kertoi tunteneensa Suntan, joka oli ollut seurassa hyvin aktiivinen aikoinaan. Tilanne oli perin kummallinen ja huvittava - katselin muotokuvaa seinällä ja ajattelin, että olisihan minun pitänyt arvata, etten löydä elävien joukosta ketään vaan ihastukseni on jo manan majoilla, rajan toisella puolella. Kerrassaan mahtavaa! Olisin todella halunnut Suntan oppi-isäkseni, mutta elimme eri aikakaudella. ❤

6. Aivokasvain ja kolmas silmä: Sain myöhemmin hypnoosin yhteydessä kuulla, että aivokasvaimen tarkoitus oli ollut avata kolmas silmäni eli "kuudes aistini". Olen niitä ihmisiä, joita ei saa vaivutettua syvään hypnoosiin eikä konttaamaan ympäriinsä kuin koira ja tekemään temppuja, vaan vaivun ainoastaan kevythypnoosiin, jossa olen täysin tietoinen koko ajan itsestäni ja ympäristöstäni ja pystyn koska tahansa keskeyttämään hypnoosin. Hypnoosin ideana oli kysyä kysymyksiä henkioppaaltani tai korkeammalta minältäni, mikä hän sitten lieneekään, ja vastaukset ilmestyivät minulle itselleni, eivät hypnoosin ohjaajalle, eli sain tiedon oman pääni kautta. Kokeilin tuota silkasta uteliaisuudesta, ja yksi kysymykseni koski aivokasvainta ja mieleeni ilmestyi hyvin kirkkaana lause: "Aivoleikkauksen tarkoitus oli avata kolmas silmäsi." Kasvain toden totta sijaitsi keskellä päätä käpyrauhasessa, jota myös kolmanneksi silmäksi kutsutaan. Käpyrauhaseen saattaa kertyä kalkkia, jolloin se ei enää toimi kunnolla yliaistillisten ilmiöiden havainnoijana. Lääkärit eivät tätä puppua usko, mutta leikkauksen jälkeen olin kuin uudestisyntynyt - olin aivan eri ihminen kuin ennen leikkausta. Koko nuoruuteni olin ollut hyvin arka ja syrjäänvetäytyvä, mutta leikkauksen jälkeen minusta tuli rohkea, itsevarma, elämää pelkäämätön ja avoin. Pystyin yhtäkkiä auttamaan myös muita ihmisiä kehittymään, sillä en enää ollut epävarma ja pelokas.

7. Henkiset hyökkäykset: Leikkauksen jälkeen aloin elää ja kokea hyvin rohkeasti. Aloin tutustua samanhenkisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa ja lopulta seurustella vakavasti, sain kaksi lasta ja aloin käydä erilaisten henkisten seurojen kokouksissa ja koulutuksissa. Kun taitoni kehittyivät, aloin kokea myös henkisiä hyökkäyksiä, joista minua oli varoitettu. Nukkumaan käydessäni mustat olennot saattoivat ahdistella minua. Nämä eivät siis olleet mitään näkyviä olentoja, vaan havaitsin ne ikään kuin mielessäni enkä niin ollen voi olla varma siitä, olivatko ne todellisia vai mielikuvitukseni tuotetta, mutta muistan esimerkiksi mustan villisian näköisen otuksen, joka rynnisti suoraan päin minua ja sukelsi rintakehäni sisälle. Ympäröin itseni valkoisella valolla, luin Isä Meidän -rukouksen ja suojasin itseni, kuten oli opetettu, mutta jossain vaiheessa nämä "hyökkäykset" alkoivat siinä määrin pelottaa, etten saanut enää nukuttua kunnolla ja se oli yksi syy, miksi välillä vetäydyin henkisistä piireistä ja suljin kaikki luukut henkimaailmalta.

Näin myös suojelevia olentoja, jotka näyttäytyivät aina hyvin samankaltaisina mielessäni ja ilmestyivät ikään kuin tyhjästä ilman, että kuvittelin niitä. Valoa hohtavilla ihmisen kaltaisilla hahmoilla oli selässä "siivet" eli laajalle levittäytyvät valonsäteet. Samoin silmistä ja suusta hohti voimakkaana säteenä valkoista valoa, enkä kokenut sitä pelottavana vaan voimallisena ja suojelevana. Mieleeni ilmaantui usein meditaatiossa myös suuri, hurja musta hevonen, jonka silmät leiskuivat punaisina valopalloina ja joka olisi voinut talloa kavioihinsa kenet tahansa. Mustasta väristä huolimatta koin sen voimaeläimenä. Tuo hevonen rinnallani kukaan ei uskaltaisi tulla lähelleni.

8. Viestit henkimaailmasta: Olen jonkin verran harjoitellut viestien välittämistä, mutta fyysinen elämä ja lastenhoito on vienyt mennessään eikä minulla juurikaan ole ollut aikaa perehtyä tähän syvällisesti. Yksi monista viesteistä, joka on jäänyt mieleeni ovat sanat, jotka ilmestyivät kirkkaana mieleeni, kun meille annettiin tehtäväksi kuunnella, mitä henkimaailmalla tai henkioppailla olisi meille sanottavana: "Muista, että olet vain tomua." - Hyvin yksinkertainen lause, jossa kiteytyi se, mitä minun olisi pitänyt tajuta. Olin ollut hyvin keskittynyt fyysiseen elämään ja ulkoiseen fyysiseen olemukseeni ja elin kuin en kuolisi koskaan ja samalla pelkäsin vanhenemista ja rappeutumista. Mutta me kaikki olemme vain maan tomua, kehomme hajoavat takaisin maan mullaksi, kun meidän on aika siirtyä eteenpäin. Siksi liiallinen keskittyminen fyysiseen kehoon on täysin turhaa. Toki "temppeli" on pidettävä puhtaana, jotta se pysyisi terveenä ja toimisi kunnolla sen ajan kuin sen on tarkoitus toimia. Minusta nuo sanat olivat lakonisuudessaan jotenkin lohdullisia: "Muista, että olet vain tomua." - Memento mori...

9. Regressiohypnoosi entiseen elämään: Osallistuin spiritualistisen seuran regressiohypnoosin, jossa siis osallistujat vaivutetaan kevyeen hypnoosiin, jonka aikana palataan takaisin edelliseen elämään. Kaikki muut osallistujat kertoivat olleensa maatalon tyttöjä keskiajalla, nunnia tai prinsessoja - mutta minä solahdin heti täysin toisenlaiseen todellisuuteen. Näin ja koin olevani vieraalla planeetalla, kehoni oli läpikuultavaa valoa, minulla oli ihmismäiset raajat ja pää, mutta suu oli pyöreä aukko. Olin käsittääkseni sukupuoleton. Seisoin ringissä muiden samankaltaisten olentojen kanssa käsi kädessä ja tunsin voimakasta yhteenkuuluvuutta - olimme ikään kuin yhtä, kollektiivi, yksi ja sama olento, joka koostui monesta eri yksilöstä. Tuo tunne oli ylitsevuotavaa rakkautta ja harmoniaa - sellaista, mitä ei tällä planeetalla voi kokea, täydellistä luottamusta ja yhteisymmärrystä. Muistan myös, että kommunikoimme telepaattisesti, ilman ääntä, koska pystyimme helposti lukemaan toistemme ajatukset. Loimme ajatuksillamme piirin keskelle valopylvään, jonka tarkoitusta en tiennyt, mutta jollain tavalla olin auttajan hahmossa. Valo oli ymmärtääkseni pyyteetöntä rakkautta. Hypnoosin ohjaaja kysyi kiinnostuneena, minkälaista ravintoa käytimme, ja näin itseni imemässä pillillä nestemäistä ravintoa, kuin pirtelöä, pienellä pyöreällä suullani. Enempää en muista, mutta kokemus oli melko häkellyttävä. Olin aina kokenut olevani toiselta planeetalta ja väärässä kehossa, mutta että alien... Aika huikeaa! Hypnoosin alussa olin tyhjentänyt mieleni, joten nämä mielikuvat ilmestyivät ikään kuin tyhjästä ja yllättivät itsenikin täysin.

Eilen osui silmiini linkki Kosminen Valo -blogiin ja seuraavaan tekstiin, jossa kuvaillaan olemassaolon eri tasoja. Tämä teksti muistutti varsinkin 4. ja 5. ulottuvuuden osalta hätkähdyttävästi kokemustani regressiohypnoosissa. Tässä linkki koko tekstiin ja lainaus kohdasta, jossa 5. ulottuvuuden olennot luovat ajatuksillaan nektaria, jota käyttävät ravintonaan. Näillä olennoilla on myös valokeho ja he kommunikoivat harmoniassa telepaattisesti:

Viidennen tiheyden keho on jälleen astetta lähempänä puhdasta valoa. Syömiselle ei ole varsinaista tarvetta eikä sillä ole enää opetuksellista tehtävää, mutta sitä harjoitetaan sosiaalisuuden vuoksi muodostamalla ajatuksen voimalla ambrosiaa, ”jumalten nektaria”, jota nautitaan yhdessä.

Kosminen Valo: Korkeampien kehitystasojen ominaispiirteitä

Minua on aina ahdistanut se, että Maa-planeetalla ihmiset ovat niin itsekkäitä, epäluotettavia ja ahneita, kun itse haluaisin elää rakkaudessa ja harmoniassa. Enkä ole koskaan tuntenut oloani mukavaksi tässä fyysisessä kehossa, vaan haluaisin mieluummin haihatella ympäriinsä kevyenä kuin höyhen. Minun on myös vaikea ymmärtää, etteivät ihmiset aisti minusta, mitä ajattelen, vaan heille pitää erikseen selittää asiat. Itse luen ihmisiä aika helposti, kuulun ns. HSP-ihmisiin, Highly Sensitive Person, ja aistin toisista hyvin herkästi heidän todelliset ajatuksensa. Hämmästelen aina sitä, miksi muut eivät kykene samaan eivätkä näe ihmisten läpi. Olen myös aina kokenut, että tehtäväni täällä on auttaa muita, toimia eräänlaisena henkisenä valonkantajana - ja olenkin tehnyt sitä läpi elämäni sekä ammatissani että yksityiselämässä. Kuka tietää, ehkä olen inkarnoitunut tuolta 5. ulottuvuudesta unohduksen verhon läpi...


10. Lapsuuden merkitys: Erään kevythypnoosin yhteydessä sain kuulla lapsuuskokemuksieni merkityksen. Kysyin henkioppaaltani, miksi minun oli kärsittävä lapsuudessa niin paljon yksinäisyydestä ja erilaisuuden kokemuksesta. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni minulla oli tunne, ettei kukaan perheestäni ymmärtänyt minua ja koin syntyneeni väärään perheeseen. En edes näyttänyt äidiltäni tai muilta sukulaisiltani, olin suvun musta lammas - ainoa, joka menestyi vaivatta akateemisissa opinnoissa, oli taiteellisesti lahjakas ja oli kiinnostunut syvällisistä asioista, kun muut olivat kiinnostuneita lähinnä puutarhanhoidosta ja käsitöistä - mitkä molemmat ovat tietysti ihailtavia taitoja. Minulla oli yksi hyvä ystävä, mutta lopulta hänkin muuttui kateelliseksi, vaikka en koskaan kehuskellut saavutuksillani tai tuonut niitä millään tavalla esille. Eräs tuntematon opiskelija tulikin joskus lukiossa sanomaan, että hän ihailee vaatimattomuuttani. sillä en koskaan ylpeillyt sillä, että sain vaivatta huippuarvosanoja joka aineesta. Olin yllättynyt, sillä tämä opiskelija ei ollut koskaan ennen puhunut minulle enkä ollut edes ajatellut olevani vaatimaton - olin vain oma itseni, koska minulle ei olisi tullut mieleenikään ylpeillä saavutuksillani. Pidin osaamista itsestäänselvyytenä. En ymmärtänyt, miksi asiat olivat muille niin vaikeita.

Hypnoosissa kuulin kirkkaana seuraavat sanat mielessäni: "Sinun oli koettava erillisyys ymmärtääksesi yhteisöllisyyden merkityksen." En olisi mitenkään voinut kuvitella tuollaista lausetta! Mutta tuo yksi tyhjentävä lause selitti koko lapsuuteni ja nuoruuteni, eikä minun tarvinnut enää vaivata päätäni sillä, miksi kaikki oli ollut niin vaikeaa.

11. Tarot-ennustus: Tiedän, että ennustus on väärä sana, mutta näin käytännössä tapahtui. Tunnettu Tarot-tulkitsija Tuula Huhtala katsoi minulle korteista Hengen ja Tiedon messuilla. Muistan, että hän varoitti minua luottamasta liikaa ihmisiin ja kertomasta asioitani liian avoimesti, sillä ihmiset käyttivät avoimuuttani ja luottamustani hyväkseen ja minua vastaan. Sitten hänen ilmeensä vakavoitui ja hän kertoi minulle hieman epäröivän oloisena, että korteista näkyy, että tulisin sairastumaan vakavasti, ellen pitäisi itsestäni huolta. Olin silloin keskellä eroprosessia, valtavan stressin kuormittama ja sivuutin varoituksen olankohautuksella, koska minulla oli paljon muitakin ongelmia elämässäni. Ja miten muka kortit voisivat tietää, että sairastuisin? Kului muutama kuukausi, ehkä puoli vuotta, ja täysin yllättäen, ilman mitään ennakko-oireilua, sairastuin niin vakavasti, että olin seuraavat puoli vuotta kodin vankina ja päädyin lopulta sairaalaan tiputukseen, koska oksensin verta enkä pystynyt juomaan edes vettä. Sairauden kourissa muistin, mistä kortit olivat varoittaneet... Lopulta lukuisten epäonnisten kokeilujen jälkeen löytyi sopiva lääkitys ja paranin kuin ihmeen kaupalla takaisin elävien kirjoihin.

12. Numerologia: Olen aina elämäni käännekohdissa nähnyt tiettyä numerosarjaa toistuvasti joka puolella: kellonajoissa, rekisterikilvissä, päivämäärissä ym. Joskus numero on ollut 999, joskus 1111, viime aikoina 616, mikä hieman pelottaa minua, koska se on paholaisen luku. Mutta luvulla 616 on myös positiivinen merkitys ja ehkä samoin kuin epäonnen luvulle 13, kirkko on halunnut antaa tällekin luvulle negatiivisen merkityksen ihmisten mielissä, jotta ihmiset eivät tajuaisi sen todellista voimaa. Luku 616 on muistutus siitä, että positiiviset ajatusmallit auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Kuten tyttäreni sanoi: "Älä aina pelkää pahinta!" Minulla on tapana ajatella negatiivisesti, pelätä pahinta tapahtuvaksi, koska olen pettymysten kautta muuttunut epäluuloiseksi ihmisiä kohtaan. Mutta mehän luomme ajatuksillamme todellisuutta! Luku 616, jota näen kaikkialla, jopa liikennemerkeissä, on minulle muistutus siitä, että minun pitää ajatella positiivisesti, vahvistaa ajatuksillani hyviä asioita, sillä se vaikuttaa myös muihin ihmisiin ja todellisuuden muotoutumiseen.

13. Parisuhteet: Nämä eivät suoranaisesti liity yliluonnollisiin kokemuksiin, mutta elämänkumppanieni kohtaamisiin on aina liittynyt mystisiä piirteitä, uskomattomia yhteensattumia. Kun törmäsin ex-mieheeni Helsingin yössä. koko ilta oli kuin Tuhkimo-sadusta: tumma ja komea prinssi ilmestyy hämärästä yöstä ja ehdin antaa hänelle vain puhelinnumeroni, kun minun oli jo riennettävä viimeiseen junaan. Lopulta kävi ilmi, että olimme syntyneet samassa pikkukaupungissa 300 km päässä Helsingistä ja lisäksi isovanhempamme olivat asuneet samassa rakennuksessa (40-luvulla kaupungin keskustassa oli pitkiä puutaloja, joissa asui useampi perhe vierekkäisissä asunnoissa) ja vanhempamme olivat leikkineet samassa pihapiirissä. Tämä tuntui aivan käsittämättömältä sattumalta.

Kun tapasin toisen miesystäväni, olin kiihkeästi toivonut kolmatta lasta ja minulla oli lapselle valmiina jo nimikin. Yksi ainoa nimi sointui mielestäni täydellisesti yhteen kahden vanhemman lapseni kanssa. Sitten tapasinkin sattumalta samannimisen miehen, joka oli ensinnäkin minua huomattavasti nuorempi ja kaiken lisäksi jopa ikäänsä nähden raivostuttavan lapsellinen ja itsekäs monissa asioissa. Usein minusta tuntui, että hän käyttäytyi kuin uhmaikäinen ja oli lapsellisempi kuin omat lapseni. Mutta minähän olin esittänyt universumille toiveen, että haluaisin kiihkeästi juuri tämännimisen lapsen! Pitää varoa, mitä toivoo...

Yhtenä päivänä kaivoin laatikoistani ikivanhan C-kasetin, jonka sisällöstä en ollut varma, ja työnsin sen stereoihin ja painoin playtä. Kasetilta alkoi kuulua 3-vuotiaan itseni päämäärätöntä laulua, jonka äitini oli salaa nauhoittanut. Laulu kertoi samannimisestä pojasta kuin miesystäväni ja heillä tuntui lurituksen perusteella olevan muitakin yhtäläisyyksiä. Kuuntelimme tätä hämmentyneinä ja kävi mielessäni, että olenkohan minä tämänkin aavistanut jo vuosia sitten...

Sen pituinen se.

And the short version in English:

These are the things that got me interested in spirituality as I wanted to find an explanation. These are my own experiences, just to mention the most important ones - of course there are many more:

1. As a teenager I managed to communicate with "someone" very easily through the ouija board.

2. Once I tried that with my best friend whose mother had died and something started to materialize (the warm room got suddenly very cold and we sensed a presence) but we got so scared we ran out of the door and never tried the ouija board again.

3. I took a photo of a dog angel when my beloved dog was dying from cancer. Last year I also took a photo of a man in the mirror (above).

4. When I had a brain tumour in my pineal gland, I had several premonitions. I knew exactly what was going to happen in a few minutes even though the incidents were not to be expected in any way.

5. I was contacted by a dead clairvoyant, a very famous one, during a difficult time in my life when I was recovering from the tumour. Later I learned that he had been very active in the spiritual society I joined pretty soon after my recovery.

6. My spirit guide told me in a light hypnosis that the meaning of the tumour was to open my third eye - which is situated in the pineal gland.

7. After I got interested in spirituality and started to "open up", I experienced many spiritual attacks by "dark entities". I also "saw" creatures of light with bright shining eyes and strong energy fields like wings.

8. I received several messages from the spirit world, I heard them very clearly in my mind when my mind was empty during meditation. One of them was this: "Remember that you are only dust."

9. In regression hypnosis I immediately found myself in a distant planet standing hand in hand in a circle with other light creatures like me. We had big eyes, a small round mouth and we communicated telepathically. We created a column of light with our thoughts in the middle of the circle and we drank nectar for food. I experienced complete oneness and pure love.

10. In light hypnosis I also heard the following message very clearly when I asked what was the meaning of my lonely childhood: "You had to experience separateness in order to understand the meaning of oneness."

11. A famous Finnish Tarot reader warned me of a serious illness if I didn't take better care of myself. After six months I suddenly became seriously ill.

12. I've always seen certain numerical sequences during the turning points of my life: 1111, 999, 616, 911.

13. My romantic relationships have always started with unbelievable coincidences. My thoughts and wishes have materialized in a way I didn't expect. For example after a six years relationship I found an old cassette tape where a 3 year old me sang about my future boyfriend and his name and features were correct. And that was just one of the coincidences.

So explain these to me if you can. :-)

Koiraenkeli - Dog spirit

Kymmenen vuotta vanhan kuvan skannausjälki on valitettavan huono ja alkuperäisessä kuvassa näkyvät selvästi koirani yläpuolella leijuvan hahmon korvat, nappisilmät ja tassut. Kuvaa otettaessa koirani oli kuolemaisillaan syöpään ja minulla oli tunne, että huoneessa oli läsnä henki. Yhdessä kuvassa näkyy vaalea pieni koiran hahmo, joka ei ole heijastuma eikä tahra lattiassa tai linssissä. Olen näyttänyt kuvaa monelle ja kaikki ovat sanoneet näkevänsä siinä koiran. Linkin kautta pääsee katsomaan parempia kummituskuvia.

The photo was taken ten years ago so the scanning result is pretty poor. In the original photo you can clearly see the ears, eyes and paws of the faint figure floating over my dog who was dying of cancer. The figure is not a reflection, nor a stain on the floor or on the lense. I've shown the photo to several people and they have all seen a dog in it. There are better ghost photos in the link below.

Olen peittänyt veren tahriman patjan ja tyynyn.
I've covered the blood-stained mattress and pillow.

Gallery of ghost photos

Suojelusenkelit - Guardian angels

Osallistuin viime vuonna kehityspiiriin (tarkoittaa rinkiä, jossa meedion avulla otetaan yhteyttä henkimaailmaan muttei varsinaisesti keskustella henkien kanssa) ja mieltäni painoivat juuri silloin lasten pahoinpitelyt ja kaappaukset. En tiedä, lukiko meedio ajatukseni, mutta ihmeellisesti illan kulku noudatti toiveitani. Ennen tilaisuuden alkua näin yötaivaalla valkoisen kotkan eli lentävän kotkan muotoisen pilviharson, joka lipui täysikuun ohi. Jokin sai minut vilkaisemaan taivaalle juuri sillä hetkellä ja minusta se oli selvä merkki, koska valkoinen kotka (White Eagle) on kutsunut minua jo useampaan kertaan. Tilaisuuden aluksi meditoitiin ja meedio näki ympärillämme kultaisen kukan ja keskellämme kultaiset säikeet, joiden avulla jokaisen kasvoilta vedettiin pois seittimäinen naamio. Tulkitsin sen niin, että olimme läsnä omana itsenämme, vailla naamioita. Meditoidessani näin heleänvärisen pyörivän spiraalin pääni yläpuolella, joka avautui kukaksi tai maljaksi, ja kaksi toisiaan kiertävää säiettä, jotka kohosivat kruunuchakrastani ylöspäin kuin kaksi käärmettä tai DNA-säiettä. Samanlaisen näyn olen nähnyt ennenkin meditoidessani ja usein spiraalin energia tuntuu jopa liian voimakkaalta.

Toivoin mielessäni, että voisimme jakaa kokemuksiamme ja meedio kehottikin meitä vuorollaan kertomaan omakohtaisia kokemuksiamme henkimaailmasta. Monet olivat kohdanneet henkiä aivan fyysisessä muodossa ja nähneet enneunia. Sen jälkeen meedio kehotti meitä kirjoittamaan mielessämme paperilapuille niiden henkilöiden nimet, joille halusimme lähettää kaukoparannusta, ja laskemaan laput näkymättömälle pöydälle, jonka henget olivat asettaneet piirin keskelle. Kirjoitin lapuille kahden lapsen nimet, Madeleinen ja Baby P:n, koska olin jo pitkään murehtinut heidän kohtaloaan ja tuntenut itseni voimattomaksi maailman pahuuden edessä. Lopuksi lauloimme laulun "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie" ja tämänkin ohjeen meedio sai henkimaailmalta. Tuntui siltä, että ajatukseni oli kuultu.

Last year I attended a development circle (meaning a circle that works with the spirit world but doesn't talk to the spirits) and I felt that the psychic or the spirits read my mind as all my wishes were fullfilled. We meditated at first and I saw a beautiful coloured spiral whirling above my head, opening up like a flower or a bowl, and also two intertwined strings rising up from my crown chakra like two DNA strands or two snakes. I often have the same vision when I meditate. The psychic saw a golden flower around us and golden strings coming from the middle of the circle pulling away a weblike mask from everybody's face, revealing our true selves. Before the meeting I had seen a white eagle in the night sky. Something made me look above and at the same moment an eagle shaped cloud moved across the full moon. I felt it was a sign as I had received several messages from White Eagle before.

I was hoping that we'd share some experiences and that's exactly what the psychic told us to do. Many had seen ghosts in a physical form or had strong premonitions. After that the psychic asked us to write down the names of the people who needed spiritual healing and lay the names on the table the spirits had set before us. All this happened in our mind as the spirits obviously don't need a pen and paper. I wrote down the names of two children I had thought about a lot, Madeleine and Baby P, as I felt I was powerless before all the evil in the world. Finally we sang an old Finnish song about children on a dark and dangerous road protected by angels and this request came from the spirit world. I felt that my thoughts had been heard.

Enkeli ja henkiopas - Angel and spirit guide

Viime vuonna tein meedion opastuksella matkan henkioppaani ja suojelusenkelini luokse. Matka alkoi meditoimalla ja jonkin ajan kuluttua meedio kehotti meitä astumaan polulle. Polkuni johti kumpuilevaa niittyä pitkin vaalealle talolle, jossa oli kiehkuraiset räystäät ja ristikkoikkunat. Talo aaltoili ja keinui kuin se olisi ollut elävä ja ikkunoista kurkisteli mörköjä. En kuitenkaan pelännyt, vaan astelin ovelle ja painoin kiehkurapäistä kädensijaa.

Tulen avaraan halliin, jonka pääty on lasia ja peilimäiset, keraamiset seinät ja lattia kimaltelevat auringonvalossa. Keskeltä oikeanpuoleista seinää lähtee leveä portaikko yläkertaan kaartuen vasempaan ja oikeaan. Käännyn vasemmalle ja tulen käytävään, jonka varrella ovat leveät pariovet. Ovista pääsen avaraan saliin, jonka korkeista ikkunoista loistaa aurinko. Pieni tyttö pyörähtelee ja keimailee ympäri salia ihaillen itseään päätyseinien peilipinnasta. Ymmärrän, että tyttö olen minä itse nuorempana. Kun tyttö pyörii ohitseni, hänen kasvonsa vääristyvät ja muuttuvat hetkellisesti pelottaviksi. Sitten hän astuu parvekkeelle valoon.

Kuljen ovista seuraavaan huoneeseen, joka on hieman pienempi. Näen itseni leikki-ikäisenä pesuvadin vierellä lelujeni kanssa. Minulla on kukallisesta vihreästä kankaasta ommellut rypytetyt bikinit. Keimailen ja tanssahtelen ympäri huonetta ja astun sitten parvekkeelle valoon. Seuraavassa huoneessa olen äitini kohdussa. Meedio sanoo, että minua rakastetaan ja äitini on tehnyt parhaansa. Minulle tulee lämmin olo ja kyyneleet valuvat poskilleni. Leijun pois huoneesta ja laskeudun parvekkeen kautta puutarhaan, valossa kylpevälle kukkaniitylle. Tähän mennessä meedio on maininnut ainoastaan polun, talon, huoneet ja puutarhan sekä äitini kohdun. Kaikki muu on ilmestynyt mieleeni kuin uni, kuvittelematta. Meedio sanoo, että kuolleet sukulaiset ja ystävät tulevat tervehtimään meitä. Odotan hetken, mutta ketään ei kuulu. Sitten kukkaniityltä lähestyy tuttuja hahmoja: isoisäni siskoja ja kuollut ystäväni koiransa kanssa. Meedio sanoo, että rakkaasi johdattavat sinut syvemmälle ja polulle ilmestyykin oma koirani, joka kulkee edelläni kohti metsikköä. Hän vie minut muratin peittämälle kiviaidalle ja korkealle, kimaltavalle portille. Poimin polulta kultaisen avaimen, joka solahtaa kevyesti lukkoon ja portti avautuu. Kuolleet ovat jo jääneet taakse ja koirani kääntyy takaisin metsään.


Porttien takaa alkaa hohtava omenatarha: puut ovat hopeaa, omenat kultaa ja kaikki säkenöi ja häikäisee silmiäni. Meedio sanoo, että kuulet veden solinaa ja näenkin putouksen oikealla puolellani ja astun kapean puron yli. Sitten näen ihanan, lukuisista ohuista vesisuihkuista koostuvan suihkulähteen, joka kimaltelee valossa. Suihkujen yllä häilyy sateenkaari ja hetken kuluttua sateenkaaren takaa ilmestyy hohtava olento. Meedio kehottaa katsomaan olennon väriä ja minun enkelini hohde muuttuu vaaleankeltaiseksi. Enkeli tulee taakseni, kietoo korkeat keltaiset siivet ympärilleni ja sulkee minut valoon ja lämpöön. Kyyneleet valuvat jälleen poskilleni. Valo voimistuu ja sinkoutuu kaikkialle ympärillemme ja korkealle taivaalle. Meedio kehottaa kysymään enkelin nimeä ja lopulta nimi Diana ilmestyy mieleeni, useamman kerran. Haluan korostaa, että pidin koko ajan mieleni avoimena ja mielikuvituksesta vapaana. Meedio kehottaa esittämään enkelille pyynnön ja pyydän asiaa, joka tuntuu minulle itselleni kaikkein tärkeimmältä.

Suihkulähteen takaa ilmestyy toinenkin hahmo, joka on kietoutunut toogaan. Tooga kuulostaa huvittavalta, mutta olen varma, ettei se kumpua mielikuvituksestani. Hahmolla ei ole näkyvää sukupuolta eikä kasvoja, kuten ei enkelilläkään. Mutta hän ilmoittaa nimekseen Meredith - kuulen sen useampaan kertaan. Henkioppaani ottaa minua kädestä ja meedio kehottaa kysymään, miksi juuri hän on oppaani. Opas vastaa: "Koska minä olen vahva." Hän ojentaa käteeni harmaan, koristeellisen, sydämenmuotoisen metallirasian ja luulen, että se on tyttäreni kummilahja, jonka sisällä on hänen hiuksiaan. Henkiopas haluaa varmaankin sanoa, että minun pitää nyt keskittyä lapseeni, koska lapsi on tällä hetkellä tärkein. Lopuksi enkeli ja henkiopas ohjaavat minut ulos puutarhasta. Muurit ovat kadonneet, kaikki on yhtä - näen tähtitaivaan ja koko universumin kaareutuvan ylläni. Palaan takaisin huoneeseen ja kestää hetken ennen kuin pystyn avaamaan silmäni.

Meditoinnin aikana kolmatta silmääni eli silmien väliä alkoi särkeä ja päälaellani eli kruunuchakrassa pyörivä energia tuntui niin voimakkaalta, että minun piti pysäyttää se. Kun henkiopas tarttui käteeni, minun tuli kuuma. Henkioppaan energia oli kuitenkin selvästi heikompi kuin enkelin, mutta meedio totesi sen vasta meditoinnin loputtua. Muutenkin näyt ilmestyivät eteeni aina hiukan ennen meedion opastusta, joten ne eivät voineet olleet pelkkää mielikuvitusta.


Last year I met my angel and spirit guide in a psychic session. The journey started with meditation and we walked a path in our mind towards a house which represented our self. My house was white and curvy and had monsters in its windows. But I wasn't afraid and I stepped inside into a bright, shiny hall. I walked up the stairs, opened a double door and came into another hall with scenic windows. I saw myself as a little girl who was dancing around the hall but her face distorted and looked scary for a while. Then she stepped into the balcony and disappeared into the light. In the next room I saw myself as an even smaller girl playing with my toys and water bucket. The girl was dancing around in a flower bikini and finally she stepped into the sun. In the last room I was in my mother's womb and the psychic said that we are all loved and our mothers have done their best. I felt warm and thankful.

Then I floated through the balcony into the garden or a meadow of colourful flowers. My dead relatives and a friend with her dog came to greet me. They didn't say a word, just came closer. I saw my dead dog coming from the woods and he led me to a stone wall covered in ivy and to a tall shining gate. I picked up a golden key, opened the gate and saw my dog disappearing into the woods. I walked on into the most astonishing, shining apple orchard I've ever seen. The trees were silver and the apples were gold. I walked further and came to a beautiful, delicate, sparkling fountain with a rainbow above. The psychic told us to wait for someone and soon a bright creature came from behind the rainbow. Her colour was fair yellow and I heard the name Diana several times. The angel wrapped her wings around me and I became hot and tears ran from my eyes. I could feel and see her enormous energy. The psychic told us to ask for something important from the angel because she was there to protect us.

Someone else also approached from behind the fountain. She wore a toga (yes, she did) and I heard the name Meredith several times. She handed me a heart-shaped metal box and I realized it was my daughter's christening gift where I kept her baby hair and I think the guide wanted to tell me that I should concentrate on my child now because there's nothing more important in my life. Then they both guided me away from the garden and the wall had disappeared and I could see the starry skies and the whole universe around me.

During meditation my third eye (between my eyes) started to hurt and the energy vortex above my head (in the crown chakra) became so painful that I had to slow it down. When the spirit guide took my hand I felt very warm. I sensed however that the angel's energy was incredibly strong compared to the spirit guide and the psychic mentioned it to us when the journey was over. I also saw or sensed most of the things before the psychic gave us any directions. So all in all, it was quite amazing and convincing.