Pages

Tuesday, February 21, 2012

Psykopaatit joukossamme - Psychopaths among us

Robert D. Haren kirja psykopatiasta on loistava ja samalla kauhistuttava perusteos rikollisista psykopaateista, sarjamurhaajista, huijareista ja lapsista, jotka jo muutaman vuoden iässä osoittavat tunnekylmyyttä, julmuutta ja laskelmointia. Psykopaatin erottaa parhaiten muista luonnehäiriöistä ehkä juuri empatian puutteen perusteella. Ei tiedetä, miten psykopatia kehittyy, mutta jostain syystä nämä ihmiset eivät kykene tuntemaan myötätuntoa, sääliä tai rakkautta muita kohtaan. Psykopaatteja on 1-2 % väestöstä, joten New Yorkin kokoisessa kaupungissa heitä on jo 100 000 - ja määrä on lisääntymässä, koska ilmeisesti kilpailuhenkinen yhteiskunta ruokkii psykopatiaa. Psykopatiaa ei voi parantaa, mutta varhaislapsuudessa tuhoavaa käyttäytymistä voi yrittää lieventää sinnikkäällä kasvatustyöllä. Suurin ongelma onkin psykopaattien tunnistaminen. Taitavina valehtelijoina ja näyttelijöinä psykopaatit onnistuvat huijaamaan useimpia ihmisiä, jopa psykologeja ja tuomareita, joten heitä on vapaalla jalalla enemmän kuin "tyhmiä" rikollisia. Jokainen kohtaa psykopaatin jossain elämänsä vaiheessa ja silloin on vain nähtävä korean kuoren läpi ja pidettävä puolensa. Jos joku ihminen vaikuttaa "liian hyvältä ollakseen totta", mutta samalla ovelasti manipuloi sinua, hän saattaa olla psykopaatti. Psykopaatin tunnistaa myös tyhjästä katseesta ja teeskennellyistä tunteista. Monilla ihmisillä on psykopaatin piirteitä, mutta he eivät kuitenkaan ole psykopaatteja, joten diagnoosin voi tehdä vain kokenut ja asiaan perehtynyt ammattilainen. Kirjassa "Ilman omaatuntoa" esitetään piirrelista, jonka avulla psykopaatin voi tunnistaa.


Robert D. Hare's Without Conscience is an excellent but frightening book about criminal psychopaths, serial killers and even children who show no feelings of empathy, mercy or love. This is a condition not yet fully understood but about 2 % of the population have it. In a New York sized city it means 100 000 psychopaths - and the problem is getting worse as competitive, materialistic society seems to feed psychopathy. There's no known cure so the only way to protect yourself is to recognize psychopaths and avoid them. Usually a psychopath seems too good to be true but at the same time cleverly manipulates you and their emotions seem pretended and eyes look empty. But only an experienced professional can make the diagnosis. In the book Hare presents a list of features that help to recognize a psychopath.

7 comments:

Rita A said...

Arvannet että luin hyvin kiinnostuneena pari viimeisintä postaustasi.

Tuon kirjan aion vielä joskus lukea, vaikka olenkin enimmäkseen pysytellyt arkipsykologiassa.

Näistä tiedoista on elämässä arvaamatonta hyötyä. Viikko pari sitten jouduin tekemisiin yhden henkilön kanssa, joka yllättäen suuttui minulle suhteettomasti, pyrki solvaamaan ja rankaisemaan. Eipä hätää, tajusin että narsistihan se siinä, esitin anteeksipyyntöni ja poistuin tilanteesta. Tämä tapahtui meilitse, ja siten että hän ei saapunut sovittuun kohtaamiseen missä odotin puoli tuntia, eli en koskaan persoonakohtaisesti tavannut tätä tyyppiä. Ellen tietäisi mikä on narsistille ominaista käytöstä olisin ihan suotta ryhtynyt pitempiin selvittelyihin hänen kanssaan - ja niistähän ei seuraa muuta kuin kärsimystä.

Helena said...

Joo, narsistin kanssa on mahdoton tulla toimeen - tai minkä tahansa luonnehäiriöisen. Helpommalla pääsee, kun poistuu tilanteesta. Valitettavasti aina se ei onnistu ja silloin on hyvä lukea tällaisia kirjoja, jotta ymmärtää luonnehäiriöisen toimintatapaa ja osaa varautua ja pitää puolensa. Mä olen joskus menettänyt hermoni ja sanonut narsistille suorat sanat päin naamaa, mutta sekään ei tehoa. Päinvastoin, se kostetaan jossain vaiheessa myöhemmin. Luonnevikainen kun ei muutu.

Helena said...

Pitää vielä lisätä, että ihmisten leimaaminen on vaarallista. Vähän epäilyttää kaikki diagnoosit, koska kaikki ihmiset on kuitenkin yksilöitä ja tässäkin kirjassa kerrotaan useista ammattilaisten tekemistä virhediagnooseista.

Mutta luonnehäiriöisen kyllä tunnistaa, vaikkei tarkempaa diagnoosia tietäisikään. Ainakin, jos joutuu pidempään olemaan tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä.

Kimmonkamera said...

Kiitos kirjavinkistä. Täytyypä etsiä kirja käsiin. Tähän ongelmaan törmää hyvin usein ja kaikki tieto siitä on tarpeen,

Helena said...

Tätä kirjaa käyttää kuulemma ammattilaisetkin.

Rita A said...

Löysin kiinnostavaa blogikommentointia Arkiterapeutin blogistani vuodelta 2009 narsismista yms.

http://kopsista.blogspot.com/2009/07/tunnista-ja-vaista-narsisti.html

Helena said...

Kiitos linkistä. Maallikolle "diagnoosin" tekeminen on tosiaan vaikeaa, jos se on ammattilaisellekin. "Luonnehäiriöisiä" tai hankalia ihmisiä tuntuu olevan valtavasti, mutta kuka sitten on oikeasti narsisti tai psykopaatti - vaikea sanoa. Oli miten oli, parempi välttää tällaisia ihmisiä.

Jännä juttu, että juuri narsismista kirjoitetaan nykyään niin paljon. Onko se ilmiö, joka myy? Tai ehkä syynä on se, että narsismi on lisääntymässä ja sitä on toisaalta hirveän vaikea tunnistaa.