Ajattele itseäsi ja muita sieluina, jotka ovat tulleet maan päälle kehittymään vaikeuksien kautta viisaammiksi ja vahvemmiksi. Kukaan ei voi vahingoittaa sieluasi, ellet itse valitse pimeää puolta. Tämä on mielestäni vapaan tahdon ydinolemus. Ego loukkaantuu ja vahingoittuu, sielu ei. Mutta ego ei onneksi ole sinun todellinen luontosi.
Toisten ihmisten pahuus on joko ennalta määrättyä tai sitten heidän omaa heikkouttaan. On helpompi antaa anteeksi, kun ymmärtää, että toiset ovat ehkä sielunvaelluksessaan sinua jäljessä. "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät", saa nyt aivan uuden merkityksen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei pahantekijöitä pitäisi rangaista.
Anteeksianto ei ole heikkoutta tai nöyrtymistä - se on vahvuutta ja nousemista oman egon yläpuolelle. Henkisesti vahvaa ihmistä ei kukaan voi loukata eikä mikään koettelemus lopullisesti nujertaa. Dalai Lama on antanut anteeksi tiibetiläisten sortajille, Nelson Mandela vangitsijoilleen. Anteeksianto antaa valtavasti energiaa, koska se vapauttaa sinut menneisyydestä ja katkeruudesta.
How to forgive people who haven't even apologized? Or who have hurt you so bad that you still suffer from anger and depression? How to let go of the past?
Think about yourself and others as souls who have come here to develop through hardships towards wisdom and strength. No one can harm your soul unless you choose the dark side yourself. I think this is the essence of free will. Ego gets hurt and damaged, not the soul. But luckily ego is not your true nature.
The evilness of others is either preplanned or then it's their own weakness. It's easier to forgive when you realize that others might be behind you in their development. "Forgive them for they know not what they do" gets a whole new meaning now. Naturally this doesn't mean that we shouldn't punish those who commit crimes.
Forgiveness is not weakness - it is strength and rising above one's ego. No one can hurt the feelings of a spiritually strong person and no ordeal can crush him permanently. Dalai Lama has forgiven the opressors of Tibet, Nelson Mandela has forgiven his imprisoners. Forgiveness releases an enormous amount of energy as it liberates you from the past and from bitterness.
11 comments:
Thank you for your wise counsel on forgiveness, Helena. It is perfectly said. To be able to forgive people who have not even apologized is so wonderful. I am working on that.
You have a good weekend.
Secretia
You too, Secretia!
Anteeksiantaminen on vapautumista. Olen tässä kanssasi aivan samaa mieltä. Anteeksiantaminen ei ole sidottu mihinkään uskontoon, vaikka Raamattu siitä paljon puhuukin. Kun annan anteeksi jollekin, se ei automaatisesti merkitse tuon toisen tekojen hyväksymistä, mutta anteeksiantaessani vapaudun riippuvuudesta häneen. Esim. katkeruus on riippuvuutta, jolla sidon itseni ihmiseen, jonka koen loukanneen itseäni. Anteeksiantaessani leikkaan tuon "napanuoran" poikki ja olen vapaa elämäään omaa elämääni riippumatta tuon toisen ihmisen ajatuksista.
Meedioihin ja henkioppaisiin kannattaa suhtautua kriittisesti. En tarkoita kritiikillä heidän täydellistä poissulkemista. Kaikkeen voi tutustua ja kaikkea voi pohtia, mutta mitään ei pidä omaksua "purematta". Kaikki se, mikä rakentaa, vapauttaa ja lisää rakkautta, on on hyväksi.
Kiva kuulla, että suhtaudut tähänkin avoimesti. Käsittääkseni kirkon kanta spiritualismiin on aina ollut kielteinen. Olen miettinyt, että liittyykö se enemmän vallankäyttöön kuin todelliseen vaaraan.
Itse olen hyvin kriittinen, vaikka blogissa saatan välillä kuulostaa liiankin luottavaiselta.
Hei Helena,
Löysin tänne Kimmon kautta ja ajattelin liittyä keskusteluun,aiheeseen joka vuosia oli pohdinnassa, jopa niin että kirjoitin Kuukausiliitteen silloiselle päätoimittaja Savelalle,että tekisivät anteeksianto- aiheisen numeron.Sitten - eräänä päivänä avasin kirjakaupassa "sattuman kautta" käteeni päätyneen kirjan kohdasta jossa luki näin:
"Anteeksiantoa-jos sitä on - voi olla vain siellä missä on anteeksiantamatonta." Ne joille olin kokenut vahvasti että minun pitäisi antaa anteeksi, mutten ollut pystynyt olivat toimineet niinkuin olivat pystyneet joten mitään anteeksiannettavaa ei enää ollutkaan. Ystävä, joka asui vuoden Intiassa kertoi että siellä ajatellaan että jos joku tekee väärin sinua kohtaan niin se on hänen omallatunnollaan eli sinun ei tarvitse kärsiä sen seurauksia.
Minäkin uskon sielunvaellukseen ja siksi tämä luterilaisuus tuntuu vieraalta.
Melita: Minullekin kävi noin, että vastaukset suorastaan työnnettiin eteeni - kirjojen ja kohtaamieni ihmisten kautta. Intialaisten käsitys anteeksiannosta kuulostaa viisaalta. Harmi vain, että ihmiset (niin Intiassa kuin muuallakin) harvoin elävät noiden viisauksien mukaan. Sehän tässä on se suurin kompastuskivi: Miten saa itsensä toimimaan oikein?
Ajattelen, että kirkon kielteinen suhtautuminen spiritualismiin on enemmän suojelun halua kuin vallankäyttöä. Spiritualismissa liikutaan alueella, joka sopii vain harvoillle. Ajatus on, että on parempi pysyä siitä erossa kuin hankkia sen kautta itselleen ikävyyksiä, koska ei tiedetä mitä ollaan tekemässä.
Spiritualismi ja spiritismi eivät ole ihan sama asia, mutta läheltä liippaa. Siksi tämä esimerkki: Minut kutsuttiin hiljattain apuun, kun eräät nuoret olivat leikkineet spiritismillä. Sen seurauksena he eivät enää voineet nukkua ja koulunkäynti alkoi kärsiä. Se oli hyvin vaikea tilanne. Eivät he kovin halukkaita olleet asiaa minun kanssani selvittämään, mutta koulunkäynti on alkanut taas sujua.
Tuo intialianen ajatus anteeksiannosta ei kuulosta mitenkään vieraalta luterilaisen papinkaan korvissa. Täytyy pitää mielessä, että ei kaikki ole luterilaista, mitä luterilaisuudeksi sanotaan.
Minä en oikein ymmärrä tuota sielunvaelusta. Ehkä siksi, että en itse haluaisi oman sieluni enää vaeltavan minnekään, kun joskus saan tämän yhden matkan päätökseen. Ehkä tästä syystä pysyttelen luterilaisena.
Samaa mieltä spiritualismista ja etenkin spiritismistä - ei kannata sekaantua, jos ei tiedä, mitä on tekemässä. Itsekin pysyn varovaisen etäällä, koska pelkään vetäväni puoleeni "negatiivista energiaa".
Minä en kannata mitään uskontoa, mutta olen kiinnostunut kaikista. Pyrin yhdistelemään eri lähteistä hankkimaani tietoa ja etsimään totuutta, henkistä kokonaisteoriaa.
Minäkään en varsinaisesti usko sielunvaellukseen, mutta pidän sitä kiinnostavana ja todennäköisenä. Yritän elää niin, ettei tarvitsisi seuraavassa elämässä kärsiä virheistään. Valaistuneet sielut eivät kuulemma palaudu enää kiertoon. ;-)
tosi hieno kirjoitus, kuin omasta kynästäni (siis nuo ajatukset, olen miettinyt aivan samoja... :))
"myrkynkeittäjä", hih! sellainen olen minäkin ollut :)
ihana kuva...<3
very good points. If those men could forgive all of that, we can too. But I must say that this is NOT easy. I don't know when I will every be able to forgive some members of my family for the harm done. And if I did forgive I could not let them back in my life. They are too destructive.
Forgiving doesn't mean that you have to continue seeing those people.
Post a Comment